Käynnistysapu kuulostaa vanhan koulun yksinkertaiselta asialta, mutta virheet voivat tässä rikkoa elektroniikkaa, sulattaa liitoksia tai pahimmillaan aiheuttaa vaaratilanteen. Siksi kannattaa hidastaa hetkeksi ja miettiä järjestys läpi ennen toimimista.
Varmista ensin, että molemmissa autoissa on yhteensopiva jännitejärjestelmä ja että käynnistyskaapelit ovat oikeasti kunnollisessa kunnossa. Hyvin halvat ja ohuet johdot voivat näyttää teoriassa sopivilta, mutta käytännössä ne eivät usein siirrä virtaa riittävästi.
Yleinen logiikka on yhdistää plusnavat keskenään ja kytkeä miinus viimeisenä oikeaan maadoituspisteeseen sen sijaan, että mentäisiin automaattisesti suoraan tyhjän akun napaan, jos valmistaja neuvoo toisin. Nykyautoissa kannattaa mahdollisuuksien mukaan noudattaa käyttöohjetta, koska kaikki järjestelmät eivät ole samanlaisia.
Kun kaapelit on kytketty, anna luovuttaja-auton käydä hetki äläkä ala heti pyörittää tyhjää autoa uudelleen ja uudelleen. Jos se ei silti käynnisty, syy ei välttämättä ole vain tyhjä akku. Silloin on viisaampaa pysähtyä kuin jatkaa järjestelmän pakottamista.
Kun irrotat kaapeleita, etene päinvastaisessa järjestyksessä ja vältä sitä, että pihdit koskevat toisiaan tai satunnaisia metalliosia. Moni virhe tapahtuu juuri tässä, koska ajatellaan vaikeimman osuuden jo olevan ohi.
Jos auto käynnistyy, se ei vielä automaattisesti tarkoita, että ongelma olisi ratkaistu. Tyhjä akku voi olla vain oire. Todellinen syy voi olla vanhentuva akku, huono lataus tai se, että auto kuluttaa virtaa myös seistessään.
On myös hyvä tehdä merkintä siitä, milloin ongelma tapahtui ja mikä lopulta ratkaisi sen. Jos sama asia toistuu myöhemmin, tämä tieto helpottaa ymmärtämään, oliko akku vain vanha vai onko kehittymässä suurempi sähköjärjestelmän ongelma.