Auton pesu näyttää yksinkertaiselta, mutta väärillä tavoilla on helppo tehdä enemmän haittaa kuin hyötyä. Yleisin virhe on hangata kuivaa tai puolikuivaa likaa maalipintaan sienellä tai harjalla. Juuri näin syntyvät ne hienot pyöreät naarmut, jotka näkyvät auringossa hyvin.
Hyvä pesu alkaa esiliuotuksella tai painehuuhtelulla. Tavoitteena on poistaa mahdollisimman paljon hiekkaa, suolaa ja raskasta likaa ennen kuin pintaa kosketaan käsin. Mitä vähemmän likaa jää pesukintaan väliin, sitä pienempi on naarmujen riski.
Jos peset käsin, kahden ämpärin menetelmä kannattaa ottaa käyttöön. Yhdessä ämpärissä on puhdas shampoo-vesi ja toisessa huuhdotaan kinnas puhtaammaksi liasta. Se on yksinkertainen tapa, mutta vähentää paljon mahdollisuutta vetää hiekkaa seuraavan paneelin yli.
Pese auton yläosat aina ensin ja jätä alaosat loppuun. Ovien alareunat, helmat ja takapuskuri keräävät kaikkein hankaavimman lian. Jos aloitat sieltä ja siirryt sitten konepeltiin tai katolle, viet lian hyvin todennäköisesti mukanasi.
Astianpesuaine ei ole oikea korvike autoshampoolle. Se voi kyllä poistaa likaa, mutta vie usein suojia turhan aggressiivisesti. Oikea autoshampoo on tehty puhdistamaan niin, että pinta saa samalla hellävaraisempaa käsittelyä.
Kuivaaminen on yhtä tärkeää kuin pesu. Jos annat auton vain kuivua itsestään, pintaan jää helposti vesijälkiä etenkin kovalla vedellä. Mikrokuituinen kuivausliina auttaa nostamaan veden pois ilman turhaa hankausta.
Jos haluat viedä kotipesun seuraavalle tasolle, puhdista vanteet erikseen ja pidä niiden välineet erillään korin välineistä. Jarrupöly on hankaavaa, eikä samaa kinnasta kannata viedä vanteelta suoraan maalipinnalle.
Tärkein ajatus on, ettei hyvä pesu ole kiirekilpailu. Jos käytät kymmenen minuuttia enemmän mutta työskentelet rauhallisesti ja oikeassa järjestyksessä, auto näyttää paremmalta ja maalipinta pysyy siistimpänä pidempään.